Siirry suoraan sisältöön

Kuka luokittelee syöpävaaralliset aineet?

IARC on kansainvälinen syöväntutkimuslaitos, jonka nimi vilahtelee myös suomalaisessa julkisessa keskustelussa. Mitä laitos lopulta tekee?

Syksyllä 2015 Suomessa nousi kohu. Uutisissa kerrottiin, että makkara ja pekoni oli luokiteltu syöpää aiheuttavaksi aineiksi. Samaisissa uutisissa todettiin, että kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC oli luokittelujen takana.

IARC:n nimi nousi esiin myös tammikuussa 2016, kun media huolestui suomalaisten jugurtin syönnistä. Monien jugurttien sisältämä asetaldehydi oli makkaran ja pekonin tavoin IARC:n listalla luokassa 1 ”aiheuttaa syöpää”.

Mikä on tämä IARC ja mitä se tekee? Mistä se luokituksensa muodostaa?

IARC on Maailman terveysjärjestö WHO:n tutkimuslaitos, joka tutkii syövän aiheuttajia ja koordinoi tätä tutkimusta maailmanlaajuisesti.

IARC kokoaa maailmalta kertynyttä syöpätutkimusta yhteen ja arvioi sitä. Tämän työn perusteella on syntynyt luokittelu syöpävaarallisista aineista. Luokittelun ylläpitäminen ja kehittäminen on yksi IARC:n näkyvimmistä tehtävistä.

”Syövän riskitekijöiden tunnistaminen on ensimmäinen askel syöväntorjunnassa. Tieto on valttia torjuntatoimille”, toteaa Joukkotarkastusrekisterin tutkimusjohtaja Ahti Anttila. Anttila on toiminut IARC:n tieteellisen toimikunnan jäsenenä.

Anttilan mukaan 50 viime vuoden aikana on saavutettu erittäin paljon kehitystä syövän riskitekijöiden tunnistamisessa.

”Mutta edelleen tarvitaan tutkimusta ja varmistusta epäilyksen alla olevien tekijöiden mahdollisista yhteyksistä syöpävaaraan.”

Aiheuttajien välillä isoja eroja

Syöpävaarallisten aineiden luokittelussa on viisi luokkaa:

  • Korkein luokka 1 ”aiheuttaa syöpää”
  • Luokka 2 A ”todennäköisesti aiheuttaa syöpää”
  • Luokka 2 B ”mahdollisesti aiheuttaa syöpää”
  • Luokka 3 ”ei luokiteltavissa”
  • Luokka 4 ”todennäköisesti ei aiheuta syöpää”

Viime syksynä lihavalmisteet nostettiin korkeimpaan luokkaan sen vuoksi, että tieteellinen tieto niiden syöpävaarallisuudesta oli vahvistunut riittävästi, ei siksi, että pekonit ja makkarat olisivat yhtäkkiä muuttuneet vaarallisemmiksi.

Vaikka prosessoidut lihavalmisteet kuuluvat nyt korkeimpaan luokkaan tupakansavun ja asbestin kanssa, on selvää, että kaksi jälkimmäistä on selvästi lihansyöntiä haitallisempaa. Samassa luokassa olevat aineet eivät olekaan yhteismitallisia esimerkiksi riskin suuruuden tai tautitapausten määrän suhteen.

”Näyttö syöpävaarallisuudesta perustuu paitsi epidemiologisiin tutkimuksiin, myös kokeelliseen tutkimukseen ja tietoihin riittävän uskottavista mekanismeista. Siksi yllättävienkin tulosten takana näyttöä on jo melko paljon. IARC pyrkii kehittämään arviointiaan siten, että luokitusten yhteydessä pystyttäisiin tarjoamaan mahdollisimman paljon tietoja myös riskien suuruudesta”, Anttila toteaa.

Syövän ehkäisylle rajat auki

Kiitos IARC:n ja muiden vastaavien kansainvälisten toimijoiden, Suomi ei joudu tekemään työtä syövän ehkäisemiseksi yksin.

Haasteet ovat monen syövän ehkäisyssä samat. Esimerkiksi keuhkosyöpä on maailmanlaajuisesti yksi yleisimmistä syövistä, ja sitä vastaan voidaan taistella yhtenäisin keinoin.

Toisaalta esimerkiksi helikobakteerin aiheuttamat mahasyövät ovat kehitysmaissa yleisempiä kuin kehittyneissä teollisuusmaissa, koska hygienian tasossa on suuria eroja.

12 tapaa parantaa terveyttä

IARC kehittää toimintaansa jatkuvasti. Vuonna 2014 syöväntutkimuslaitos julkaisi Eurooppalaisen syöväntorjuntaohjeiston (European Code Against Cancer). Listalla on 12 ohjetta, joita noudattamalla tavalliset kansalaiset voivat tutkitusti ehkäistä syöpää.

Eurooppalainen syöväntorjuntaohjeisto(avautuu uudessa ikkunassa) (Syöpäjärjestöt)

Juuri tuo 12 kohdan ohjeistus on tärkeässä osassa, kun Ilman syöpää -sivustoa on rakennettu.

Anttila muistuttaa, että tieto vaikuttaa ihmisten päätöksiin elämäntavoistaan. Asioista pitää vain osata kertoa oikealla tavalla.

Lue lisää IARC:n toiminnasta:

IARC(avautuu uudessa ikkunassa)