5 faktaa nikotiinista

1. Nikotiini aiheuttaa riippuvuutta.

Eläinkokeissa on pystytty osoittamaan, että nikotiinin aiheuttama riippuvuus voi olla jopa heroiiniriippuvuuden luokkaa. Sekä nikotiini että heroiini toimivat samalla tavalla: ne vapauttavat dopamiinia aivojen mielihyväalueilla ja aiheuttavat sietokyvyn lisääntymistä.

2. Nikotiini on myrkky.

Nikotiinin myrkyllisyys riippuu annoksen koosta, ja lapset ovat aikuisia herkempiä nikotiinin myrkkyvaikutuksille. Nikotiinin myrkytysoireita ovat huonovointisuus, oksentelu, ripuli, lisääntynyt syljeneritys, hidastunut sydämen syke, hengitysvaikeudet, epileptistyyppiset kouristelut ja kuolema.

3. Nikotiini muuttaa aivoja.

Nikotiinin käyttö johtaa pysyviin muutoksiin aivojen dopamiinia sisältävien hermoratojen toiminnassa. Aivojen mielihyväalueilla on nikotiinireseptoreita, joihin normaalisti sitoutuu elimistön oma välittäjäaine asetyylikoliini. Nikotiinin kiinnittyminen reseptoriin aiheuttaa välittäjäaine dopamiinin vapautumista – dopamiinin määrän lisääntyminen tietyillä aivoalueilla aiheuttaa mielihyvää ja johtaa riippuvuuden kehittymiseen. Lisäksi nikotiini häiritsee sekä sikiön että kasvuiässä olevan nuoren aivojen normaalia kypsymistä. Tämä saattaa johtaa kognitiivisten toimintojen heikentymiseen.

4. Nikotiini vaikuttaa sairauksien kehittymiseen.

Nikotiini supistaa verisuonia ja nostaa siten sydämen sykettä sekä kohottaa verenpainetta. Nikotiini pahentaa sydän- ja verisuonitauteja, heikentää verenpainelääkkeiden tehoa ja lisää verisuonitukosten ja kakkostyypin diabeteksen riskiä. Nikotiini on yhdistetty syöpien kehittymiseen ja kasvainten kasvuun ja leviämiseen. Nikotiini myös heikentää solunsalpaaja- ja sädehoitojen vaikutusta.

5. Nikotiinikoukun voimakkuus on yksilöllinen.

Tutkimusten perusteella nikotiinikoukun voimakkuus on geneettisesti säädeltyä. Nikotiiniriippuvuuden kehittymisen kannalta keskeisiä mekanismeja ovat sietokyvyn kehittyminen keskushermostossa ja nikotiinin hajoaminen maksassa. Riippuvuuden voimakkuuteen vaikuttavat myös ympäristötekijät, kuten lähipiirin nikotiinin käyttö ja passiivinen tupakointi.

Asiantuntijana jutussa toimi Outi Salminen, farmasian tohtori ja farmakologian dosentti Helsingin yliopistosta.